Mitä syödä, kun et (todellakaan) jaksa kokata

Ja ei, nyt ei puhuta meal preppauksesta.

Kirjoitin uuden vuoden uutiskirjeessä, että tänä vuonna haluaisin löytää kadonneen kokkailuinspiraationi. Eipä ole vielä näkynyt. Jos jotain, se on mennyt vieläkin visummin piiloon.

Mutta en ole huolissani. Olen nimittäin oppinut ja ennen kaikkea hyväksynyt, että omassa elämässäni nämä asiat menevät sykleissä. Mielenkiintoni ruoanlaittoon ja syömiseen katoaa, kun olen väsynyt tai kiireinen tai hermosto käy ylikierroksilla... ja valitettavasti huono syöminen vain vahvistaa näitä tekijöitä, jolloin kaaoksen kierre on valmis.

Kaaoksenkin keskellä on syötävä, ja kun syön hyvin, kaaosta on vähemmän.

Tässä selviytymisoppaani syömiseen, kun et (todellakaan) jaksa kokata. Ja ei, nyt ei puhuta muodikkaasti meal preppauksesta koska… se jos mikä on kokkaamista, ja se jos mikä vaatii suunnittelua, energiaa ja organisointikykyä.

Päästä irti täydellisyydestä

Ruokaan liittyy paljon moraalisia arvioita. Ihmiset, jotka ostavat valmiiksi pilkottuja vihanneksia ovat “uusavuttomia”, ihmiset jotka ostavat valmisruokia ovat “laiskoja” ja niin edelleen. Kuitenkin vaikkapa pikkulapsiarjen, loukkaantumisen, uupumuksen, sairauden, masennuksen tai adhd:n kanssa elävälle arjen ruokahuollosta voi tulla uuvutustaistelu, joka tuntuu siltä kuin yrittäisi jatkuvasti pitää päätä vedenpinnan yläpuolella.

Toivoisin siis meiltä kaikilta tähän asiaan vähemmän jeesustelua ja enemmän ymmärrystä. Jos joku ei voi käsittää, miksi joku toinen ostaa pakastevihanneksia sen sijaan että hakee torilta tuoreet, hänellä on varmaan paljosta syytä olla kiitollinen.

Koska olen ruokaihminen ja ruoka oli pitkään työtäni, minulla oli vuosia identiteettiristiriita sen kanssa, että olen myös adhd-tapaus, jolle arjen ruokahuolto on toisinaan sietämätön savotta.

Tajusin jossain vaiheessa, että ajatukseni siitä, että minun pitäisi joka päivä syödä kaksi lämmintä ateriaa, jotka kokkaan alusta asti itse tuoreista raaka-aineista… sai minut itse asiassa syömään huonommin.

Mistä tietää että tätä kuvaa ei ole otettu kaaosvaiheessa? Ostoskassissa on tuore fenkoli.

Ostin kaupasta raaka-aineita aterioihin, joita en kuitenkaan jaksanut kokata. Tämä johti siihen, että minulla ei ollut mitään syötävää, aloin skipata aterioita, kunnes nälkä kävi sietämättömäksi ja oli pakko tilata jotain Woltista. Tai aloin napostella nälkääni jatkuvasti jotain makeaa. Kaupasta raahaamani vihannekset pilaantuivat kaapissa - ja kas, nyt minulla oli nälän lisäksi huono omatunto ruokahävikistä.

Kun päätin hyväksyä sen tosiasian, että elämässäni on kausia kun kokkaaminen ei kiinnosta ja ruoka ei maistu, olen syönyt paljon fiksummin.

Vanha minä ei olisi koskaan sallinut minun ostaa esimerkiksi valmisruokaa, tonnikalaa tai proteiinirahkoja. Nykyinen minä tietää, että vaikka niissä voi olla vähän sokeria, huonoja öljyjä tai lisäaineita (tai elohopeaa, eh…), ne ovat kuitenkin paljon terveellisempi (ja edullisempi!) vaihtoehto kuin aterioiden skippaaminen, wolttaaminen tai suklaan syöminen nälkään.

Siis: unohdetaan täydellinen ja yritetään miettiä vähän parempia vaihtoehtoja.

Vähennä päätöksentekoa

Yksi arjen ruokahuollon kuormittavimmista tekijöistä ovat ruokaan liittyvät loputtomat päätökset. Kolme kertaa päivässä, joka päivä elämänsä loppuun saakka, pitäisi päättää, mitä seuraavaksi söisi.

Kaaoksen keskellä teen itselleni listan 5 ateriasta, jotka voin valmistaa helposti ja jotka ovat suhteellisen ravitsevia. Listaa voi pitää puhelimessa tai vaikka teipata sen jääkaapin oveen.

Aina, kun pitäisi keksiä, mitä tänään söisi, voi vain valita listalta yhden asian. Ja kun on aika lähteä ruokakauppaan, lista kertoo, mitä sieltä pitää ostaa.

(Mikään ei ole halvaannuttavampaa kuin mennä kaaosaivojen kanssa ruokakauppaan ja yrittää vasta siellä miettiä, mitä pitäisi ostaa. Olen pari kertaa kääntynyt kaupan ovelta takaisin ostamatta yhtään mitään.)

Ja muista - ei ole mitään hävettävää siinä, että syö samaa ruokaa monta päivää peräkkäin!

Joskus listallani on kokattavia, “oikeita” aterioita, mutta tällä hetkellä syöminen on sen verran vaikeaa että listallani ei ole lämpimiä aterioita lainkaan. Omalla listallani juuri nyt:

- Rahkaa, granolaa, marjoja, pähkinöitä, hunajaa

- Kalkkuna-avokadokolmioleivät (lisukkeeksi keitettyjä kananmunia ja vihanneksia)

- Puuroa, raejuustoa, marjoja, pähkinöitä

- Tonnikala-raejuustotahnaa ja leipää (lisukkeeksi keitettyjä kananmunia ja vihanneksia)

- Kana-fetasalaatti (valmiiksi kypsennetystä kanasta - joskus jaksan prepata itse kanan jääkaappiin, joskus ostan palvelutiskistä grillikanaa)

Proteiini on pelastaja

Jokaisen kroppa ja aivot ovat erilaiset, mutta oma elämäni suistuu raiteiltaan ilman proteiinia. Verensokerit sahaavat vuoristorataa, koko ajan tekee mieli makeaa, olen väsynyt ja levoton. Kun syön joka aterialla reilusti proteiinia, olen aivan eri ihminen.

Uskon tasapainoisiin aterioihin - proteiinia, rasvaa ja hiilihydraattia. En kuitenkaan joudu erikseen miettimään, miten saisin syötyä hiilareita tai rasvaa, joten kaaoksen keskellä keskityn proteiiniin.

Tässä vinkkini proteiinin saantiin, kun et jaksa kokata:

Keitä kananmunia kerralla isompi satsi ja säilytä jääkaapissa. Näin saat lisättyä minkä tahansa aterian kylkeen hieman proteiinia ja tärkeitä vitamiineja. Hyvä välipala sellaisenaankin.

Rahka ja raejuusto. Luulin vuosia inhoavani molempia, mutta sitten tajusin vain inhoavani suomalaisten tapaa tehdä kaikesta rasvatonta. Lidlistä saa saksalaista raejuustoa ja rahkaa, joissa on 4 prosenttia rasvaa.

Annoskokoiset papu- ja linssipurkit. Löysin nämä hiljattain S-marketista - yhden hengen annos valmiita kikherneitä tai linssejä, mitä neroutta!

Proteiinirahkat ja -vanukkaat. Kyllä, näissä on lisäaineita ja sokeria (tai makeutusaineita), mutta ne ovat kuitenkin parempi vaihtoehto kuin syödä nälkään sipsejä.

Pähkinät. Aina kaapissa! Sellaisenaan naposteltavaksi pahimpaan nälkäkiukkuun, mutta myös hieman proteiinia, hyvää rasvaa ja kuitua ripoteltuna salaatin, rahkan, raejuuston, jugurtin tai puuron päälle. Muista erityisesti parapähkinät: jo parissa on koko päivän annos elimistölle välttämätöntä seleeniä.

Leikkeleet. Leikkeleet tuomittiin juuri virallisissa ravitsemussuosituksissa, mutta tässäkin on hyvä muistaa, että kaikki leikkeleet eivät ole samanlaisia. Kun valitsee täyslihaleikkeleen ja katsoo hieman lisäaineiden ja suolan määrän perään, ei mene minun ymmärrykseeni miksi leikkeleitä pitäisi vältellä. Ne sopivat paitsi leivälle myös vaikka munakkaan tai salaatin kylkeen. Parhaat leikkeleet saa palvelutiskeiltä, mutta lähikaupan leikkelehyllystä suosikkini on naudanpaisti ja Savuhovin ohut kalkkunaleike.

Proteiinismoothiet. Omaan vakkariini tulee proteiinijauhetta, banaania ja maapähkinävoita. Hätätapauksessa voi nauttia proteiinijauheen bodarityyliin veden kanssa ravistamalla.

Rostenin siemennäkkärit, siis nämä. Säilyvät pitkään, joten niitä on aina hyvä olla kaapissa varalta. Tosi kätevä tapa saada kuitua ja proteiinia. Syön näitä voileipien tapaan leikkeleen, juuston tai avokadon kanssa, mutta myös voileipäkeksien tapaan hummuksen ja muiden dippien kanssa. Näkkäreitä voi myös murustella salaattien ja keittojen päälle krutonkien tapaan.

Tonnikala. Olen ajatellut, että jos syön purkin viikossa ja se auttaa minua olemaan elämättä sokerilla ja kahvilla, en kuole elohopeamyrkytykseen. Valitsen aina MSC-sertifioitua tonnikalaa, mieluten sellaista joka on säilötty ekstraneitsytoliiviöljyyn (saa Lidlistä - menkää ostamaan jotta tätä tuotetta ei lopeteta).

Valmisruoat. Ostan aika vähän valmisruokia, koska ne ovat usein kalliita ja hyviä gluteenittomia on vaikea löytää. Minusta ehdottomasti parhaat valmisruoat tekevät Kruunu Herkku ja OLO Creative Kitchen, ja palvelutiskeiltä saa usein hyviä lindströminpihvejä.

Jotain tuoretta ja hiukan kuitua helposti

Yhdistävä tekijä: pyrin minimoimaan kaikenlaiset työvaiheet ja välivaiheet - pesemisen, kuivaamisen, kuorimisen, pilkkomisen, säilömisen, kypsentämisen, sulattamisen, odottelun.

Kirsikkatomaatit ja naposteluporkkanat. Tekevät vihannesten syömisen niin helpoksi. Hyvä lisuke tai “alkupala” mille tahansa aterialle. Ostan aina niitä pitkiä, ohuita naposteluporkkanoita (saa ainakin S-marketeista ja Lidleistä). Ne tuutin muotoisissa pusseissa myytävät ovat kamalia kuivia känttyjä. Kirsikkatomaatit pidän aina tarjoiluastiassa pöydällä esillä, jotta muistan syödä niitä vähän joka aterian kyljessä.

Pensasmustikat (ja sesongin salliessa mansikat ja kirsikat). Niin helppo ripotella jugurtin, rahkan tai puuron päälle, tai napostella sellaisenaan. Pensasmustikoiden hinta on muuten viime aikoina laskenut hurjasti, viimeksi eilen ostin niitä S-marketista 99 senttiä rasia.

Versosalaatti. Helppo tapa lisätä vähän vihreää mihin tahansa ruokaan, sopii kivasti leivälle tai vaikka munakkaan tai pastan päälle. Ei vaadi pilkkomista tai pesemistä. Oma suosikkini on Mimi’s versosalaatit, joita saa ainakin S-marketeista.

Klementiinit, satsumat ja banaanit. Täydellinen käyttöliittymä hedelmälle. Ei pesemistä, pilkkomista, veitsiä tai leikkuulautoja.

Valmis hummus. Erinomaista edellämainittujen naposteluporkkanoiden ja siemennäkkäreiden kanssa, kiva lisä myös salaatissa tai paahdettujen vihannesten kera (jos siis jaksat paahtaa vihanneksia). Oma lempparini on Lidlin hummus, ihanan kuohkeaa!

Annospikapuuro. Say no more.

Parasta juuri nyt: Bruno-klementiinit

Arkea helpottavat keittiövempaimet?

Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu - toisaalta laitteiden ja tavaroiden määrä keittiössä voi uuvuttaa entisestään, toisaalta jotkut keksinnöt voivat aidosti helpottaa arkea. Itse olen kokenut seuraavat keittiövälineet hyödyllisiksi - jollekulle muulle ne voivat olla turhakkeita.

Airfryer. Airfryer on valmisruokien ohella niitä asioita, joihin liittyy moraalisia arvotuksia. Airfryer on juntti, airfryer on turhake. Höpöhöpö. Airfryer on PIENI UUNI, joka säästää sähköä ja hermoja. Niin paljon vähemmän odottelua, työvälineitä, tiskiä ja kaikinpuolin säätöä, etenkin jos kokkaa vain yhdelle hengelle.

Minulta kysytään usein airfryerin valinnasta. En osaa antaa muuta vinkkiä kuin että valitse tunnetun, luotettavalta vaikuttavan, mieluiten eurooppalaisen valmistajan airfryer - halpismallien pinnotteissa voi olla mitä tahansa kemikaaleja. Ja hanki ehdottomasti airfryeriin tarkoitettuja leivinpapereita, jotta säästät tiskeissä!

Riisinkeitin. Riisinkeitin on must paitsi niille, jotka rakastavat riisiä (kattilassa ei vain tule hyvää, vaikka mitä yrittäisi), myös niille, jotka haluavat helpottaa arkea. On kätevää, kun keittimessä on aina valmis lämmin riisi. Vakkaripikaruokani on riisiä riisinkeittimestä, pari paistettua kananmunaa ja valmista kimchiä. Riisinkeittimessä voi tehdä myös puuroa (muustakin kuin riisistä!). Laitan illalla ainekset valmiiksi ja ajastan keittimen, jotta puuro on valmista seuraavana aamuna herätessäni.

Riisinkeittimiä on kaikenlaisia parinkympin malleista monien satojen eurojen robotteihin. Malli kannattaa valita sen mukaan mitä riisinkeittimeltä haluaa ja kuinka paljon riisiä syö. Itselläni on melko kallis japanilainen Zojirushi, koska minulle oli ennen kaikkea tärkeintä se, että keitin pitää riisin turvalllisesti syömäkelpoisena pitkään (jopa useamman päivän). Halvemmissa malleissa riisi ei usein säily pitkään.

Pienikokoinen, kevyt paistinpannu ja leikkuulauta. Vihaan painavien ja isojen keittiövälineiden käsittelyä ja tiskaamista, ja usein jo pelkkä ajatus siitä saa aikaiseksi sen, että en edes ryhdy ruoanlaittoon. Koska kokkaan enimmäkseen yhdelle hengelle, minulle riittää mainiosti pieni ja kevyt paistinpannu ja pieni ja kevyt leikkuulauta, joiden tiskaaminen käy kädenkäänteessä.

Miniblenderi. Ei riitä hermo myöskään painavien isojen kannujen pesemiseen. Itselläni on Nutribullet, joka on pienestä koostaan ja keveydestään huolimatta yllättävän tehokas ja jaksaa jauhaa kovemmatkin vihannekset. Kannu on muovia, jota ennen pyrin kaikin tavoin välttämään keittiössäni - nykyään pyrin välttämään ennen kaikkea stressiä ja kaiken pelkäämistä.

Kauniit astiat. Joku voisi ajatella, että kiireen ja kaaoksen keskellä kauniit astiat ovat viimeinen asia, joka kiinnostaa. Itselleni asia on päinvastoin - mitä tylsempää ruokani on, sitä tärkeämpää on, että tarjoilen sen kiinnostavasta astiasta! Voileipä ja pari kirsikkatomaattia tuntuu heti vähän ihanammalta, kun ne syö kauniilta lautaselta.

Onko sinulla hyviä vinkkejä hyvään syömiseen väsymyksen, kiireen tai kaaoksen keskellä? Jaa kommenttiboksissa muillekin, meitä on monta tässä veneessä!